Toimitusvarmuusvaatimukset liian tiukkoja

Joulunpyhät ehtivät juuri päättyä, kun Hannes-myrsky jo asettui Suomen ylle. Myrskyn aiheuttamiin sähkökatkoihin varauduttiin Vaasan Sähköverkolla varaamalla lisäresursseja vikapalveluun, sähkökatkojen rajaamiseen, raivaukseen ja vikojen korjaamiseen.

Hanneksen aikaansaama tuho oli suuri isossa osassa Suomea. Huomattavasti isompi se olisi ollut ilman sähköverkon korkeaa kaapelointiastetta. Maakaapelointi on tärkeää myrskyvaurioiden estämiseksi, mutta muitakin toimenpiteitä tarvitaan.

Hannes-myrsky aiheutti runsaimmat sähkökatkot yli vuosikymmeneen, kertoi Energiateollisuus ry. Sähköttömiä käyttöpaikkoja oli enimmillään noin 187 000. Vaasan Sähköverkon alueella sähköttömiä asiakkaita oli enimmillään lähes 5 000. Vakioasutusta priorisoitiin korjauksissa, ja viimeisille tällaisille kohteille saatiin sähköt palautettua kaksi päivää myrskyn alkamisesta.

Laki vaatii lyhyempiä sähkökatkoja

Sähkömarkkinalaki vaatii sähkökatkojen lyhentymistä, eli toimitusvarmuuden parantamista. Tämä lisäys lakiin on aikoinaan ollut suurin syy sille, että sähköverkkoa on Suomessa ryhdytty urakalla viemään maan alle.

Olemme Vaasan Sähköverkon jakelualueella maakaapeloineet verkkoja pitkäjänteisesti. Tällä hetkellä keskijänniteverkosta 55 prosenttia ja pienjänniteverkosta 76 prosenttia on jo maan alla. Työ jatkuu kuitenkin edelleen.

Hannes-myrsky jätti meille verkkoyhtiöille paljon analysoitavaa. Moneen muuhun yhtiöön verrattuna selvisimme myrskystä suhteellisen helpolla. Sähköttömiä asiakkaita oli enimmillään yhtä aikaa ”vain” runsaat kuusi prosenttia.

On kuitenkin selvää, että ilman jo tehtyjä toimenpiteitä tilanne jakelualueellamme olisi ollut toinen.

Kaapelointiasteella on suuri merkitys sille, minkälaisia tuhoja myrskyt aiheuttavat. Vaasan Sähköverkko investoikin joka vuosi kaapelointiasteen nostamiseen. Koko verkkoa ei kuitenkaan voi, eikä kannatakaan kaapeloida. Uusia ilmajohtojakin pystytetään, ja siihen on selkeä syy: lain mukaan verkkoa pitää kehittää vastaamaan toimitusvarmuusvaatimuksiin toimenpiteillä, jotka aiheuttavat mahdollisimman pienet elinkaarikustannukset.

Se, kuinka paljon vikoja verkkoon tulee myrskyjen aikana, ja kuinka vaikeasti korjattavia ne ovat, riippuu monesta asiasta. Myrskyt ovat erilaisia. Myrskyn ajallinen pituus, tuulen suunta, puuskien voimakkuus, onko puissa lehtiä ja se, onko maa roudassa vai ei, vaikuttavat.

Korjaustoimenpiteiden määrä ei ole pelkästään riippuvainen kaapelointiasteesta. Siihen vaikuttavat myös esimerkiksi ilmajohtojen sijainnit, hoidetaanko vierimetsää ja muuntamotyypit.

Korjausaikatauluihin vaikuttavat puolestaan paitsi saatavilla olevat resurssit, myös linjojen sijainti ja esimerkiksi pylväissä ja linjoissa käytetty materiaali.

Yksi tärkeä myrskyvaurioiden vähentämiseen tähtäävä toimenpide on ilmajohtojen siirtäminen teiden varteen. Tienvarressa verkon kunnossapitotoimet helpottuvat ja säävarmuus paranee. Toinen tärkeä toimenpide on vierimetsän hoito. Sitä tehdään yhteistyössä maanomistajien kanssa. Myös automaatiota on viime vuosien ajan lisätty runsaasti verkkoon. Se auttaa tunnistamaan vikoja, rajaamaan sähkökatkojen vaikutuspiiriä ja siten ennakoimaan, lyhentämään ja estämään vikatilanteita.

Verkon kehittäminen maksaa

Sähköverkon kehittämistä ei kuitenkaan tehdä ilman suuria investointeja. Viimeisen viiden vuoden aikana Vaasan Sähköverkko on käyttänyt noin 70 miljoonaa euroa muun muassa yllä mainittuihin toimitusvarmuutta parantaviin kehitystoimenpiteisiin.

Hannes-myrsky osaltaan paljasti sen, että lain toimitusvarmuusvaatimusten täyttäminen täydellisesti aina kaikissa mahdollisissa myrskyissä ja lumikuormissa vaatisi jatkossa vielä paljon enemmän investointeja kuin aiemmin on suunniteltu.

On myös hyvä huomata, että nuo investoinnit eivät vähennä muista syistä johtuvien ja jakeluverkosta riippumattomien, pitkien sähkökatkojen riskiä. Niiden riski on nyky-yhteiskunnassa kasvanut, ja niihin on tärkeää myös laajemmin varautua.

Lisäksi tulevina vuosina yhteiskunnan kehittyminen, uusiutuvan energian lisääntyminen, liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen vaativat yhä suurempaa panostusta sähköverkkoon. Panostuksia, joita voidaan sanoa suurelta osin myös edellytykseksi monenlaiselle kehittämiselle ja kilpailukyvylle.

Sähkönsiirron hinnoittelua ja kustannusten nousua on taustalla olevista syistä huolimatta kritisoitu äänekkäästi jo vuosia. Jopa niin, että valvova viranomainen on lähtenyt kiristämään valvontamallissa kohtuullisen tuoton ylärajaa.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että nämä tekijät ovat keskenään ristiriidassa: ilman riittävää tuottoa ei ole mahdollisuutta investoida tarpeiden edellyttämällä tavalla.

Nämä havainnot tuottavat kaksi yhteiskunnan kannalta perusteltua muutosehdotusta:

1) Sähkömarkkinalain toimitusvarmuusvaatimuksia ja niiden ehdottomuutta olisi syytä lieventää.

2) Valvontamalli olisi syytä muuttaa niin, että se mahdollistaa tarvittavat investoinnit.

Ari Salo
kehityspäällikkö
Vaasan Sähköverkko