Mitä tarkoittaa sähköpula?

Tällä sivulla avaamme sähköpula-aihetta Vaasan Sähköverkon näkökulmasta ja kerromme, miten me olemme varautuneet sähkökatkotilanteisiin sekä miten sähköpulatilanne vaikuttaisi meidän asiakkaisiimme. Lue myös, miten voit itse vaikuttaa ja varautua.

Sähköpula tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomessa käytetään enemmän sähköä kuin sitä on mahdollista tuottaa tai tuoda.

Suurin riski tilanteiden syntymiseen on silloin, kun koko maan sähkönkulutus on korkeimmillaan, eli käytännössä silloin kun on kylmää ja vähätuulista. Vuorokausitasolla sähköä käytetään eniten aamu- ja ilta-aikaan.

Paras tapa välttää sähköpulatilanteen syntymistä on säästää sähköä varsinkin silloin, kun sähkönkulutus on runsasta. Tällä tavalla voimme yhdessä vaikuttaa ja pienentää sähköpulatilanteiden syntymisen riskiä.

Sähkön käytön rajoittaminen Vaasan Sähköverkon alueella

Mikäli edellä mainitusta toimenpiteistä huolimatta sähköpulatilanteeseen jouduttaisiin, on kaikilla sähköverkkoyhtiöillä Suomessa suunnitelma, kuinka sähkönkäyttöä omalla alueella voidaan rajoittaa.

Sähkön käytön rajoittamistoimenpiteet ovat ennakkoon suunniteltuja sähkökatkoja, jotka järjestetään hallitusti sähkönjakeluverkon käyttövarmuuden ylläpitämiseksi. Suunnitelmat otetaan käyttöön kantaverkkoyhtiö Fingridin pyynnöstä.

Sähköpulatilanteessa Vaasan Sähköverkko rajoittaa sähkön käyttöä järjestämällä alueellisesti kiertäviä sähkökatkoja.

Sähkökatkot olisivat noin tunnin pituisia ja katkojen välillä olisi 1-3 tuntia, riippuen sähköpulatilanteen vakavuudesta.

Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet, kuten sairaalat, poliisilaitokset sekä vesi- ja jätevesihuolto pyritään aina jättämään katkoalueiden ulkopuolelle.

Usein kysyttyä sähköpulasta

Mitä sähköpula takoittaa?
  • Sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki. Sähköpula tulee, jos sähköä käytetään enemmän kuin sitä tuotetaan tai tuodaan. Tällöin sähkön kulutusta joudutaan rajoittamaan, jotta sähköjärjestelmä ei kaadu. Kantaverkkoyhtiö Fingrid vastaa Suomen sähköjärjestelmän tasapainosta.
  • Jos sähköpulatilanteessa muut keinot eivät enää riitä, sähköt joudutaan katkaisemaan alueellisesti, jotta saadaan varmistettua sähköjärjestelmän toiminta. Jos koko Suomen sähköjärjestelmä kaatuisi, sähköjen palauttaminen veisi useita tunteja tai kauemminkin, jona aikana koko yhteiskunta olisi ilman sähköä. Lyhyet, kiertävät ja suunnitellut sähkökatkot ovat viimeinen keino estää tämä sähköpulatilanteessa.
  • Sähköpula päättyy, kun sähkön tuotanto ja tuonti riittävät jälleen kattamaan sähkön kulutuksen. Kantaverkkoyhtiö Fingrid ilmoittaa sähköpulatilanteen päättymisestä. Sähköpulatilanne voi toistua, jolloin Fingrid ryhtyy toteuttamaan uudelleen sähköpulaohjeita.
Miten todennäköinen sähköpula on?
  • Sähköpulatilanne voi syntyä useassa eri tilanteessa, kuten pitkäkestoisen kylmän pakkasjakson, voimalaitoksen tai sähkön siirtoyhteyden vikaantumisen tai näiden yhdistelmän seurauksena.
  • Sähköpula ajoittuu todennäköisimmin suurimpiin kulutuspiikkeihin. Sähkön käyttö on yleensä suurimmillaan arkiaamuisin kello 8–10 ja uudelleen alkuillasta, tavallisimmin kello 16–17 ja 19–20 välillä.
  • Sähköpulan riskiä vähentää leuto ja tuulinen talvi sekä sähkön käytön vähentäminen teollisuudessa ja kotitalouksissa.
Miten sähkön käyttäjä voi omalla toimillaan vaikuttaa sähkön riittävyyteen?
  • Sähkön riittävyyteen voi vaikuttaa vähentämällä sähkön kulutusta. Erityisen tärkeää on vähentää sähkönkäyttöä sellaisina ajankohtina, kun on ennakkoon tiedotettu kohonneesta sähköpulan mahdollisuudesta. Kulutusta voi pyrkiä siirtämään muihin ajankohtiin kuin silloin, kun sähköntarve on suurimmillaan (klo 8–10, 16–17 ja 19–20.) Pienilläkin sähkönsäästötoimenpiteillä on vaikutusta, kun suuri määrä ihmisiä osallistuu.
  • Sähkönsäästövinkkejä tarjoavat muun muassa Motiva sekä Astetta Alemmas -kampanja.
Mitä sähköpulatilanteessa tapahtuu?
  • Sähköpulan sattuessa tilanne on ammattilaisten hallinnassa. Mahdollisiin sähkönjakelun rajoituksiin on varauduttu ennakkoon. Fingridillä sekä paikallisilla sähköverkkoyhtiöillä, kuten Vaasan Sähköverkolla, on mahdollista sähköpulaa varten suunnitelmat sekä valmistellut ja harjoitellut toimenpiteet.
  • Sähköpulan aikaiset sähkökatkosuunnitelmat on tehty ennakkoon, jotta kriittisimmät kohteet, kuten sairaalat, eivät jäisi ilman sähköä.
  • Fingrid antaa paikallisille sähköverkkoyhtiöille tiedon siitä, kuinka paljon tehoa pitää kytkeä irti verkosta. Paikallinen sähköverkkoyhtiö toteuttaa tämän jälkeen sähkönjakelun irtikytkennän kiertävinä katkoina omalla alueellaan.
  • Yksittäisen sähkökatkon pituus on noin yksi tunti. Katkoja voidaan joutua tekemään samalla alueella useammin kuin kerran.
  • Katkojen toteuttaminen aloitetaan Fingridin pyynnöstä ja katkoja jatketaan siihen asti, kunnes Fingrid ilmoittaa sähköpulatilanteen päättyneen.
Millaiset kohteet rajataan sähkökatkojen ulkopuolelle?
  • Katkojen ulkopuolelle rajataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset toiminnot kuten sairaalat.
  • On mahdollista, että joitakin kriittisiä sähkönkäyttäjiä voi joutua sähkökatkojen kohteiksi, sillä katkot joudutaan toteuttamaan laajoina ryhminä, joissa katkaistavia kiinteistöjä ei ole mahdollista valita yksilöllisesti. Lisäksi jos sähköpulan kesto on ajallisesti pitkä tai rajoituksen määrä on laaja, voi tulla tarve laajentaa katkojen kohteeksi joutuvaa asiakasmäärää.
  • Osa kriittisistä toimijoista on varautunut omilla varavoimakoneilla, jotka käynnistyvät, jos sähköä ei ole saatavilla sähköverkosta.
Miten voin varautua sähkökatkoihin? Mitä minun pitää tehdä ennen katkoa?
  • Mieti jo etukäteen, miten toimit, jos sähköt olisivat poikki kahden tunnin ajan.
  • Kun sähköpulan riski on tiedossa, siitä uutisoidaan ja tiedotetaan laajasti. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee tiedotteen Fingridin ilmoittaessa kiristyneestä tehotilanteesta. Myös Fingrid, paikalliset sähköverkkoyhtiöt ja media tiedottavat sähköpulasta ja toimintaohjeista. Seuraa uutisia sekä kantaverkkoyhtiö Fingridin ja paikallisen sähköverkkoyhtiön viestintää ja sosiaalisen median kanavia. Vaasan Sähköverkko julkaisee asiasta tietoa verkkosivuillaan sekä lähettää häiriötiedotteen niille asiakkaille, jotka ovat sen tilanneet. Tilaa häiriötiedote.
  • Sähköt voivat katketa myös muista syistä kuin sähköpulan takia, esimerkiksi myrskyjen tai laitevikojen vuoksi. Tällaisissa tilanteissa sähkökatkot voivat olla huomattavasti pidempiä kuin sähköpulan aikana mahdollisesti toteutettavat sähkökatkot.
  • Varaa ja ylläpidä kotivaraa, jossa on ruokaa ja juotavaa. Yleisen ohjeen mukaan jokaisessa kodissa pitäisi olla valmius selvitä itsenäisesti häiriötilanteen sattuessa ainakin 72 tuntia.
  • Ohjeita varautumiseen saat muun muassa 72tuntia.fi-sivulta.
  • Pidä puhelimesi ja muut tietotekniset laitteesi ladattuina ja hanki muutamia varavirtalähteitä.
  • Pysy rauhallisena, tilanne on ammattilaisten hallinnassa ja toiminta on suunniteltu ja harjoiteltu ennakkoon.
Miten minun tulee toimia katkon aikana?
  • Pysy rauhallisena, tilanne on ammattilaisten hallinnassa.
  • Sammuta päälle jääneet sähkölaitteet, kuten liesi, kahvinkeitin ja sauna. Voit jättää esimerkiksi yhteen huoneeseen valot päälle, niin tiedät milloin sähköt palaavat.
  • Vältä jääkaapin ja pakastimen avaamista, etteivät elintarvikkeet ala lämmetä.
  • Vältä ikkunoiden ja ulko-ovien aukipitämistä, ettei asunto kylmene.
  • Sinun ei tarvitse olla meihin yhteydessä sähköpulaan liittyvissä sähkökatkoissa. Me kerromme tilanteesta mm. häiriökarttapalvelun kautta, erillisilla tiedotteilla sekä häiriöviesteillä. Lue lisää.
Mitä minun pitää tehdä katkon jälkeen?
  • Älä kytke kaikkia sähkölaitteita päälle heti sähköjen palattua. Sähköpulatilanne voi olla edelleen käynnissä, ja sähkökatkoja kierrätetään muilla sähkönkäyttäjillä. Tässä kohtaa kannattaa vielä säästää sähköä.
  • Tarkista sähkölaitteet, ettei esimerkiksi liesi tai sauna jäänyt sähkökatkon alkaessa päälle.
  • Olethan sähkökatkon aikana ja sen jälkeen varovainen, kun lasket lämmintä vettä hanasta tai suihkusta. Katkon vuoksi veden lämpötila voi vaihdella ja hanoista voi tulla myös poikkeuksellisen kuumaa vettä.
Mitä jos en ole kotona sähkökatkon aikana enkä voi tarkastaa sähkölaitteita katkon jälkeen?

Aina kun poistut kotoa pidemmäksi ajaksi, jätä koti sellaiseen kuntoon, ettei lyhyestä sähkökatkosta ole haittaa. Sähköt voivat katketa myös muista syistä kuin sähköpulan takia, esimerkiksi myrskyjen tai laitevikojen vuoksi.

Kuka korvaa, jos katko aiheuttaa minulle vahinkoja?
  • Sähköpulan vuoksi tehtävistä katkoista ei makseta korvauksia, sillä kyse ei ole sähkömarkkinalain mukaisesta virheestä sähkönjakelussa.
  • Sähköpulan vuoksi toteutettavien kiertävien sähkökatkojen ei lähtökohtaisesti tulisi aiheuttaa suoria vahinkoja, kuten rikkoa laitteita tai johtaa elintarvikkeiden pilaantumiseen. Kaikkien sähkönkäyttäjien tulee joka tapauksessa varautua esimerkiksi myrskyjen seurauksena tapahtuviin sähkökatkoihin.
  • Sähköjen katkeaminen ja päälle kytkeminen ei saisi rikkoa sähkölaitteita, vaan laitteet on suunniteltava siten, että ne kestävät sähkökatkon.
  • Lyhyen, muutaman tunnin sähkökatkon aikana jääkaappi ei ehdi lämmetä eikä pakastin sulaa, kunhan niiden ovia ei availla tarpeettomasti.
  • Sähkökatkojen aiheuttamista niin kutsutuista välillisistä vahingoista, kuten ansionmenetyksestä töiden keskeytyessä, ei pääsääntöisesti makseta vahingonkorvauksia.
Mitä jos putket jäätyvät tai pakastin sulaa?

Sähköpulatilanteessa sähkökatko kestää kerrallaan noin tunnin, jonka jälkeen sähköt palautetaan keskeytysten jatkuessa muualla, kunnes sähköpulatilanne on ohi. Näin pyritään estämään kiinteistöjen liiallinen jäähtyminen ja vaurioiden syntyminen (esim. putkien jäätyminen). Myöskään pakastin ei sula kahdessa tunnissa, mikäli pakastimen ovi pidetään suljettuna.

Kaupungin kattavassa kaukolämpöverkossa pyritään pitämään vesi liikkeellä kaikissa tilanteissa, jolloin vesi kiertää kaikkialla putkistossa eikä jäähtymistä tai jäätymistä pääsisi tapahtumaan.

Saako katkosta muita korvauksia?

Sähkömarkkinalain perusteella asiakkaalla on oikeus vahingonkorvauksiin, jos sähkönjakelussa on virhe. Sähköpulatilanteeseen perustuvissa sähkökatkoissa kyse ei ole sähkönjakelussa olevasta virheestä, koska sähkökatko johtuu paikallisen sähköverkkoyhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisesta syystä.

Minulla on hätä (kiinni hississä, putket jäätyy, minulla on kriittistä kulutusta jne.)

Hätätilanteessa ole aina yhteydessä hätäkeskukseen, soita 112

Yhteiskunnalle kriittinen kulutus on pyritty ottamaan huomioon sähkökatkojen suunnittelussa. Sähköpulatilanteessa emme valitettavasti voi taata sähkönjakelua kaikille asiakkaille, joilla on tärkeää kulutusta.

Kuinka pitkä sähkökatko on kyseessä?

Suunnitellut sähkökatkot ovat noin tunnin pituisia, tilanteen pitkittyessä katko toistuu noin 1–3 tunnin välein.

Lisätietoa kokonaistilanteesta ja sen kehittymisestä antaa Fingrid ja työ- ja elinkeinoministeriö.

En ole saanut ennakkotietoa sähkökatkosta, mistä se johtuu? Miten suunnitelluista katkoista ilmoitetaan sähköpulatilanteessa?

Omalla jakelualueellamme ilmoitamme tulevista katkoista etukäteen*) tekstiviestillä tai sähköpostilla. Viestissä ilmoitamme, koska suunniteltu katko on odotettavissa ja missä osoitteessa. Lue lisää.

*) Jos kantaverkkoyhtiö Fingrid toteaisi sähköpulan olevan akuutti, saattaisi syntyä tilanne, ettei viestejä ehdittäisi lähettää etukäteen. Fingrid kuitenkin on määritellyt kolmiportaisen menettelyn näitä tilanteita varten. Siinä todetaan kolmessa vaiheessa sähköpulan mahdollinen riski, riskin suureneminen sekä sähköpula.