Hannes osoitti sähköverkkoinvestointien tärkeyden
Joulunpyhät ehtivät juuri päättyä, kun Hannes-myrsky jo asettui Suomen ylle. Myrskyn aiheuttamiin sähkökatkoihin varauduttiin Vaasan Sähköverkolla varaamalla lisäresursseja vikapalveluun, sähkökatkojen rajaamiseen, raivaukseen ja vikojen korjaamiseen. Hanneksen aikaansaama tuho oli suuri isossa osassa Suomea. Huomattavasti isompi se olisi ollut ilman sähköverkon korkeaa kaapelointiastetta. Maakaapelointi on siis tärkeää myrskyvaurioiden estämiseksi, mutta muitakin toimenpiteitä tarvitaan.
Hannes-myrsky aiheutti runsaimmat sähkökatkot yli vuosikymmeneen, kertoo Energiateollisuus ry. Sähköttömiä käyttöpaikkoja oli enimmillään noin 187 000.
Vaasan Sähköverkon alueella sähköttömiä asiakkaita oli enimmillään lähes 5 000, eli runsaat 6 prosenttia alueen käyttöpaikoista. Vakioasutusta priorisoitiin korjauksissa, ja viimeisille tällaisille kohteille saatiin sähköt palautettua kaksi päivää myrskyn alkamisesta.
Laki vaatii lyhyempiä sähkökatkoja
Sähkömarkkinalaki vaatii sähkökatkojen lyhentymistä, eli toimitusvarmuuden parantamista. Tämä lisäys lakiin on aikoinaan ollut suurin syy sille, että sähköverkkoa on Suomessa ryhdytty urakalla viemään maan alle.
Vaasan Sähköverkko on kaapeloinut verkkoja pitkäjänteisesti, ja työ jatkuu. Tällä hetkellä keskijänniteverkosta 55 prosenttia ja pienjänniteverkosta 76 prosenttia on jo maan alla.
Toimitusjohtaja Jarmo Leppinen toteaa, että työtä jatketaan edelleen, eli tavoitteessa ei olla ihan vielä.
Vuonna 2025 alkanut, kaksivuotinen hanke vie verkkoa maan alle Mustasaaren Vallvikista Vassoriin. Suurimmat kaapelointihankkeet alkavat kuitenkin olla takanapäin.
Esimerkiksi vuonna 2021 kaapeloitiin jakelualueen verkkoa peräti 200 kilometrin matkalta.
Hannes-myrsky jättää verkkoyhtiöille paljon analysoitavaa. Myrskytuhojen syvällisempään analyysiin päästään Vaasan Sähköverkolla myöhemmin, mutta joitain arvauksia voi tehdä jo nyt.
Viimeisen seitsemän vuoden aikana Vaasan Sähköverkon jakelualueella on maakaapeloitu verkkoa ennen kaikkea täällä:
Mustasaari: Raippaluodon keskusta, Södra Vallgrund, Jungsund, Koivulahti, Veikkaala, Helsingby Petsmo, Sulva
Vaasa: Sundom sekä; Vähäkyrö: Tervajoki, Merikaarto, Torkkola
Laihia: Kylänpää, Hulmi
Maalahti: Moikipää
Korsnäs, Närpiö: keskusta, Rangsby.
Leppinen uskaltaa siksi arvioida, että näillä alueilla Hanneksenkin tuhot olisivat olleet huomattavasti suuremmat ilman tehtyjä toimenpiteitä.
Myös muuta kuin kaapelointia
Kaapelointiasteella on suuri merkitys sille, minkälaisia tuhoja myrskyt aiheuttavat. Vaasan Sähköverkko investoikin joka vuosi kaapelointiasteen nostamiseen. Koko verkkoa ei kuitenkaan voi, eikä kannatakaan kaapeloida. Uusia ilmajohtojakin pystytetään, ja siihen on selkeä syy:
– Lain mukaan verkkoa pitää kehittää vastaamaan toimitusvarmuusvaatimuksiin toimenpiteillä, jotka aiheuttavat mahdollisimman pienet elinkaarikustannukset, muistuttaa kehityspäällikkö Ari Salo Vaasan Sähköverkolta.
Se, kuinka paljon vikoja verkkoon tulee myrskyjen aikana, ja kuinka vaikeasti korjattavia ne ovat, riippuu monesta asiasta.
Myrskyt ovat erilaisia. Tuulen suunta, puuskien voimakkuus, vuodenaika ja se, onko maa roudassa vai ei, vaikuttavat.
– Korjaustoimenpiteiden määrä ei ole pelkästään riippuvainen kaapelointiasteesta. Siihen vaikuttavat myös esimerkiksi ilmajohtojen sijainnit, hoidetaanko vierimetsää ja muuntamotyypit.
– Korjausaikatauluihin vaikuttavat puolestaan paitsi saatavilla olevat resurssit, myös linjojen sijainti ja esimerkiksi pylväissä ja linjoissa käytetty materiaali, Salo luettelee.
Yksi tärkeä myrskyvaurioiden vähentämiseen tähtäävä toimenpide on ilmajohtojen siirtäminen teiden varteen.
Tienvarressa verkon kunnossapitotoimet helpottuvat ja säävarmuus paranee.
Toinen tärkeä toimenpide on vierimetsän hoito. Sitä tehdään yhteistyössä maanomistajien kanssa.
Automaatiota on viime vuosien ajan lisätty runsaasti verkkoon. Se auttaa tunnistamaan vikoja, rajaamaan sähkökatkojen vaikutuspiiriä ja siten ennakoimaan, lyhentämään ja estämään vikatilanteita.
Verkon kehittäminen maksaa
Sähköverkon kehittämistä ei tehdä ilman suuria investointeja. Viimeisen viiden vuoden aikana Vaasan Sähköverkko on käyttänyt noin 70 miljoonaa euroa muun muassa yllä mainittuihin kehitystoimenpiteisiin.
– Kustannustehokkuus tulee jo laista meille annettuna ja on muutenkin tärkeä arvo, toteaa Jarmo Leppinen.
Sähkönsiirron hinnoittelua ja kustannusten nousua on siitä huolimatta jo vuosia kritisoitu äänekkäästi. Jopa niin, että valvova viranomainen on lähtenyt kiristämään kohtuullisen tuoton ylärajaa.
– On kuitenkin tärkeää löytää sopiva tasapaino kehittämisen ja kustannussäästöjen välille.
– Ilman riittävää tuottoa ei ole mahdollisuutta investoida tarpeiden edellyttämällä tavalla.
Yhteiskunnan kehittyminen, uusiutuvan energian lisääntyminen, liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen sekä sään ääri-ilmiöt vaativat yhä suurempaa panostusta sähköverkkoon. Verkkoon tehtävät toimenpiteet ovat näin ollen edellytys monenlaiselle kehittämiselle ja kilpailukyvylle, mutta myös yhteiskunnan turvallisuudelle.