Vaasan Sähköverkko investoi kuluvana vuonna 15 miljoonaa euroa verkon toimitusvarmuuden parantamiseen ja muuhun kehitykseen. Suurimmat hankkeet toteutetaan Mustasaaressa, Korsnäsissa ja Närpiössä. Keväällä alkaa myös merkittävä älymittarihanke.
Mustasaaressa rakennetaan 110 kilovoltin voimajohto Gerbyn ja Westenergyn välille. Hankkeen on määrä valmistua keväällä 2024. Sen yhteydessä laajennetaan myös Gerbyn sähköasemaa. Korsnäsissa kaivetaan sähköverkkoa maahan yhteensä yli 20 kilometrin matkalta ja rakennetaan uutta ilmajohtoa noin 5 kilometrin verran. Hankkeeseen sisältyy yhteensä yhdeksän puistomuuntamoa. Närpiössä kolmas verkkoalueen suurempi työ pitää sisällään sekä verkon kaapelointia että uuden ilmajohto-osuuden rakentamista.
– Lisäksi teemme tänä vuonna useita pienempiä verkon kehittämistöitä, muun muassa uusien asuntoalueiden sähköistämistä, verkon automaation lisäystä ja ennakoivan vianhallinnan kehittämistä, kertoo rakennuttamispäällikkö Jarno Kivioja.
Uusi älymittari lähes 70 000 asiakkaalle
Kuluvan ja ensi vuoden aikana Vaasan Sähköverkko vaihtaa uudet, älykkäät sähkömittarit lähes 70 000 asiakkaalle.
– Uusien mittareiden myötä siirrytään vastikään alalla mahdollistettuun vartin mittaustiheyteen. Samalla mittareiden etäohjattavuus helpottuu. Mittareiden vaihto aloitetaan maaliskuussa.
Uuden sukupolven energiamittarit mahdollistavat kotitalouksille entistä reaaliaikaisemman oman energiankulutuksen seurannan ja hallinnan. Asiakkaan oma sähköntuotanto, energiayhteisöt ja kulutusjoustot ovat uusien mittareiden myötä entistä sujuvampia ja tekevät asiakkaista sähkömarkkinoiden aktiivisia toimijoita.
Vaasan Sähköverkko tiedottaa tarkemmin asiakkailleen, kun asia on kullakin alueella ajankohtainen.
Alan uusi malli vaikuttaa investointien määrään
Viime vuoden alusta muuttunut sähköverkkotoiminnan hinnoittelun valvontamenetelmä on laskenut investointien määrää pysyvästi. Muutoksella on suora vaikutus siihen, miten paljon verkkoyhtiö voi tehdä toimitusvarmuutta parantavia investointeja.
– Komponentti- ja materiaalipula on vaikuttanut erityisesti automaatiolaitteiden ja jakelumuuntajien toimitusaikoihin. Lisäksi materiaalihintojen nousu on näkynyt kohonneissa rakentamisen kustannuksissa, päättää Kivioja.