Toimitusvarmuutta koskevassa sääntelyssä tulisi huomioida myös alueelliset tekijät

Olemme Vaasan Sähköverkon jakelualueella investoineet toimitusvarmuuteen pitkäjänteisesti jo toistakymmentä vuotta, ja tällä hetkellä vähän yli 90 prosenttia asiakkaistamme on toimitusvarman verkon piirissä.

Työtä on edelleen jäljellä, mutta viimeiset alueet ovat samalla kaikkein haastavimpia ja kalleimpia toteuttaa asiakasta kohden, erityisesti harvaan asutuilla rannikko- ja saaristoalueilla.

Pidämme siksi perusteltuna, että toimitusvarmuutta koskevassa sääntelyssä arvioitaisiin nykyistä enemmän niiden ehdottomuutta ja myös alueellisia tekijöitä. Aikataulun pidentäminen helpottaisi asiaa. Mikäli voisimme toteuttaa jäljellä olevia toimitusvarmuusinvestointeja verkon normaalin uudistamisen yhteydessä, helpottaisi se tilannetta merkittävästi. Näin voisimme toteuttaa viimeiset investoinnit asiakkaiden kannalta järkevällä ja kustannustehokkaimmalla tavalla.

Yhteiskunnan sähköistyminen lisää investointitarvetta

Suurin tulevien vuosien investointitarve ei kuitenkaan enää synny pelkästään toimitusvarmuudesta, vaan yhteiskunnan sähköistymisestä. Sähköautojen lataus, lämpöpumput, aurinkosähkö, sähkövarastot ja kulutuksen pörssisähköohjaus lisäävät verkolta vaadittavaa kapasiteettia. Joudumme rakentamaan uusia sähköasemia ja vahvistamaan verkkoa eri jännitetasoilla.

Puhumme seuraavan kymmenen vuoden aikana kymmenien miljoonien eurojen lisäinvestoinneista, jotta nykyisten ja uusien asiakkaidemme kasvava tehontarve voidaan mahdollistaa.

Sähköjärjestelmän tehotasapainon, eli tuotannon ja kulutuksen tasapainon, hallinta syvemmällä jakeluverkossa ei ole myöskään kustannustehokasta, vaan se pitäisi hoitaa kantaverkossa keskitetymmin ja lähempänä tuotantoa.

Mitä kauemmaksi esimerkiksi tehotasapainoa palveleva sähkövarasto viedään säästä riippuvasta tuotannosta, sitä laajemmassa osassa verkkoa se muodostaa lisää kapasiteettitarvetta maksaen samalla enemmän yhteiskunnalle.

Sähköistymiseen liittyvät tekijät tuovat merkittäviä kustannus- ja rahoituspainetta myös Vaasan Sähköverkolle. Investointeja rahoitetaan tulorahoituksen lisäksi velalla. Emme kuitenkaan halua vetää tästä suoraa johtopäätöstä yksittäisistä hinnankorotuksista, vaan olennaista on löytää keinot, joilla välttämättömät verkkoinvestoinnit voidaan tehdä mahdollisimman kustannustehokkaasti ja asiakkaiden kokonaisedun kannalta järkevästi.

Nykyiset valvontamenetelmät aiheuttavat epävarmuutta investointeihin

Nykyiset valvontamenetelmät tuovat epävarmuutta tulevaisuuden osalta siihen, miten voimme rahoittaa tarvittavia investointeja.

Päättäjien olisikin hyvä tarkastella tilannetta kokonaisuutena, mikä on yhteiskunnan kannalta järkevintä. Halutaanko mahdollistaa vihreä siirtymä ja muu sähkönkäytön kasvu kehittämällä sähköverkkoja.

Pidämme myös erittäin tärkeänä, että joustavien liittymissopimusten pysyviä käyttömahdollisuuksia kehitetään edelleen. Jos suuri asiakas hyväksyy vapaaehtoisesti sen, että esimerkiksi harvinaisessa verkon vikatilanteessa hänen tehoaan voidaan rajoittaa, voidaan monessa tapauksessa välttää hyvin kalliita verkkoinvestointeja.

Palataan vielä sähkönsiirron hintatasoon. Investointimäärä kasvaa ja myös verkkotoiminnan ulkopuoliset kustannukset, kuten kantaverkkomaksut ja verkon rakentamisen hintojen nousu vaikuttavat kustannuksiimme. Tavoitteemme on kuitenkin ensisijaisesti hillitä tätä painetta tekemällä investoinnit mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Jarmo Leppinen
toimitusjohtaja
Vaasan Sähköverkko